sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Vesihämähäkki

Olin lukenut, että vesihämähäkki on on Suomen suurin hämähäkkilaji, mutta en koskaan uskonut, että otus on näin suuri. Koko vastakkaisten raajojen päiden välillä oli noin 70 mm! Kuulemma tämä voi purrakin.

Revanssi

Hyttyset inisivät korvissa ja hiki pisaroi niskassa, kun rymistelin ryteikössä kohti koskea. Kaikkea sitä tuleekin harrastettua: puskee itsensä hyttyspilvessä ryteikköisessä metsässä n. kahden km:n päässä sijaitsevalle koskelle, heittää hyönteis- tai pikkukalajäljitelmää kalalle, saa kalan haksahtamaan ja rantautuksen jälkeen vapauttaa saaliin. No fakta kylläkin on, etteivät tämän joen kalat lautasella mitään kulinaristisia nautintoja suo. Kerran olen kokeillut ja päättelin, ettei tätä syö kissakaan! Toisaalta alkukesän luonnon rauha ja kauneus sekä se ainainen onnistumisen odotus virittää mielen aina uuteen reissuun

Tiesin, että siinä poolissa oli kala. Olin käynyt paikalla vikkoa aikaisemmin ja näin kun taimen yritti perhoon, mutta se vain hipaisi sitä ja passivoitui. Kyljen välähdys kertoi silloin, että tämä kala oli n. 40 cm:n luokkaa.

Nyt lähestyin pooliin tulevaa virtaa ylhäältä ja suuntasin ensommäiset heitot kovaan virtaan. Pieni streamer näkyi hieman savisameassa vedessä melko selvästi. Seuraava heitto oli hieman piodempi ja pyörteilevä virta vei perhon virran reunaan ja heti välähi kylki ja kiinni oli. Pirteä veitikka tämä: hyppi monta kertaa ja pyrki alaspäin. Kevyt vapa oli aina notkolla, kun päättäväisesti estin pakoyritykset. Muutam minuutin kuluttua sain kalan haaviin. Kaunis ja virheetön luonnon taimen.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Piipahdus Pusulassa

Pitkästä aikaa perhoreissu Pusulaan. Joen vesitilanne oli kuivasta keväästä huolimatta varsin hyvä, tosin vesi jo 19 asteista. Vesi oli myös suhteellisen kirkasta, joskin selvästi sameampaa kuin vajaa parikymmentä vuotta sitten, jolloin tutustuin paikkaan ensi kerran. Päivänkorentoa ja vesiperhosta kuoriutui kirkkaassa illassa runsaasti, mutta vain särjet tuikkivat niitä jahdaten.

Talven aikana rannan omistaja oli poistanut puustoa uoman reunoilta, joka tietysti päästää runsaammin valoa ja lämpösäteilyä jokeen. Tämä ei tee hyvää jalokalakannalle. Työ oli myös tehty varsin rumasti, koska jopa kahden metrin kantoja oli jätetty törröttämään pystyyn.

Kuljin virtaa alaspäin vanhoja hyviä pooleja kalastellen, mutta saaliina oli vain kolme särkeä ja yksi ahven. Saunanivan siltakin oli jo puoliksi romahtanut. harvinaisen hiljaista kaiken kaikkiaan. Tästä joesta saisi kyllä kunnostamalla aivan ensiluokkaisen paikan, nyt pusikot ja harkitsemattomat rantojen puuston poistamiset heikentävät paikan potentiaalia.

Piipahdin myös Karisjärvenkosken alapuolella, siellä myös samanlaista rantojen parturointia. Puolihuolimattomien heittojen tuloksena yksi ahven.